keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Ensimmäisen viikon tunnelmia (1.3. - 9.3.2011)

Tämä on hassu maa. Ihmiset puhuvat taukoamatta ja nopeasti ja tunteella.

Oven kahvoja pitää kääntää milloin mihinkin suuntaa ja lukko-laitteiden kanssa ei tahdo mielikuvitus riittää. Kahvat ja lukot ovat kuin pieniä uniikkeja taideteoksia. Valon katkaisijat menevät päälle päinvastoin kuin Suomessa ja hellan nappulat, kuten muutkin säätölaitteet toimivat vastakkaiseen suuntaan. Esimerkiksi hellan kuutonen on kyllä kuumin, mutta se on oikealla ylhäällä eli säätökiekkoa pitääkin kiertää vastapäivään.Valurautaporttien kauniit muotoilut lamaavat tasaisin väliajoin henkeni.

Kuun sirppi on illalla makuuasennossa kun se kotimaassa on aina pystyssä. Kaksi aivosoluani ei pysty ymmärtämään näkemäni perusteita vaikka kuinka yritän pohtia auringon ja kuun asemaa ja sijaintiani maapallolla.  

Liikenne ja autojen nopeudet mutkikkailla kapeilla kujilla on jotain ihan käsittämätöntä. Kuinka täällä kukaan ylipäätään voi olla enää hengissä. Vauhtia ja kärsimättömyyttä kuvaa hyvin sekin, että liikennevaloissa on vain kaksi väriä, punainen ja vihreä. Ja kun vihreä syttyy, silloin pitää nopeuden jo olla maksimissaan, muuten tömähtää tööttäysten sarja takaraivoon ja jos erehtyy vilkaisemaan taustapeiliin, siellä näkyy vain ammollaan ole suu ja kädet, jotka halkovat kiihkeästi ilmaa. Hauskaan ilmiöön törmäsin myös bussissa – tupakointikielto koskee ilmeisesti vain matkustajia. Olin ainoa matkustaja ja kuski poltti ketjussa tupakkaa koko tunnin matkan ja mylvähteli ja heilutteli käsiään matkan aikana ainakin kymmenen kertaa.

Kun odottelin tuota bussia St Raphaelissa, niin yksi tyttönen tuli kysymään että tiedänkö voiko lipun ostaa bussista. Aloitin vastauksen tietenkin kertomalla ensin vuolaasti, että en puhu ranskaa paljonkaan ja sanoin sitten, että luulisin. Sen jälkeen sanoin, että mistäköhän sitten voi ostaa jos ei bussista, johon tyttö vastasi, että ”Sanoppa se”.  Ilahduttavaa tässä pienessä keskustelussa oli, että ymmärsimme toisiamme täysin ja sekin, että hän käänsi kysymykseni verbaaliseksi leikiksi, ilahdutti minua suuresti. Sisäänajoni ranskan puhumiseen on siis alkanut.

4 kommenttia:

  1. Sinusta tulee vielä todellinen ranskatar

    VastaaPoista
  2. Ihana lukea kokemuksiasi. Samalla ajattelen, että onpa erityisen kiva, että sinä nyt siellä opiskelet elämää Ranskassa ja kun me tulemme kuukauden päästä, olet jo erittäin ranskalaistunut opas :-)
    Kun äsken olin vilvoittelemassa saunasta, katselin tähtikirkasta yötä ja kuuta. Ei se ole ihan pystysuorassa, vaan hieman oikealle kallellaan. Samalla tuli sinua niin ikävä - kuukin näyttäytyy sinulle erilaisena...

    VastaaPoista
  3. http://riittanblogi.blogspot.com Tässä osoitteessa on minun pieniä juttuja

    VastaaPoista
  4. Hei Riitta!
    Vihdoin ja viimein sain tämänkin toimimaan.Siis tämän kommentti osion.Teen nyt testiä että tämä toimii..

    Terv.helena

    VastaaPoista