Lista jatkuu. Jään kaipaamaan tätä ihanaa kieltä ja näitä sydämellisiä ihmisiä. Jään kaipaamaan kaupan kassoja, jotka kysyvät onko minulle kauppaliikkeen etukortti ja toivottavat aina hyvää päivänjatkoa ja odottavat kaikessa rauhassa, että saan tavarani kassiin. Kaipaan tätä ihan pähkähullua mutta samalla niin kohteliasta ja huomaavaista liikennettä. Eritoten kaipaan pyörimistä vartalo sivukenossa liikenneympyröissä. Kaipaan vuoristoteiden mutkia nousuineen ja laskuineen sekä puuttuvia turvakaiteita. Kaipaan tuoreen patongin ja grillatun kanan tuoksua kadulta. Kaipaan kiven keräämää lämpöä jalkojen alla ja rakennusten tarjoamia varjopaikkoja. Kaipaan petankki-pallojen kolahduksia hiekkaisella kentällä. Kaipaan vuorten piirtämiä horisontteja ja niiden sinisen eri sävyjä. Kaipaan teiden varsiin kyhättyjä maalaismyyjien kukka- ja vihannestiskejä ja jäätelökioskiani rantakadulla.
Reissuni on tullut päätökseen. Tämä reissu on ollut kaikkea sitä mitä sen pitikin olla.
Kaikille hyvää kesää toivotellen !
Riitta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti